Kilpailu kovenee

Höyrykoneen keksiminen synnytti teollisen vallankumouksen.Tämä muutti radikaalisti yhteiskunnan ja talouden rakenteita. Oli selvää, että aiemmat tavat järjestää yhteiskunta eivät toimineet enää teollisena aikana. Ongelma oli, että ei ollut aiempia teollisia yhteiskuntia, joista olisi voinut katsoa mallia. 

Tarve raaka-aineille ja markkinoille johti kolonialismiin. Teollinen yhteiskunta tarvitsi molempia, joten siirtomaat tuntuivat täysin järkeviltä tavoilta ratkaista tämä tarve.

Kolonialismi johti, kaiken muun ohella, ensimmäiseen maailmansotaan. Huomattiin että tämä ei ehkä ole toimivin kansainvälinen järjestelmä.

Syntyi fasismi ja kommunismi. Kumpikin vaikutti omalla laillaan järkevältä. Ajatus tuotantovälineistä työläisten hallinnassa ja omistuksessa sekä voittojen reilusta jakamisesta kuulosti epäilemättä hyvältä. Toteutus ei ehkä mennyt ihan putkeen.

Vastaavasti fasistien ajatus korporaatioiden ja valtion liitosta tuntui varmasti järkevältä.

Nämä osaltaan johtivat toiseen maailmansotaan.

Sen jälkeen päädyttiin siihen toistaiseksi vähiten huonoon systeemiin eli edustuksellisen demokratian, markkinatalouden ja vapaakaupan yhdistelmään. Vapaan kaupan myötä valtiot tekisivät yhteistyötä kilpailun sijaan, jolloin sotiminen ei kannattaisi, ja jatkuvan kasvun myötä jaettavaa riittäisi kaikille. 

Ja tämä toimi hämmentävän hyvin. Euroopassa elettiin harvinaisen pitkä rauhallinen jakso. Ja kommunismin romahtaessa näytti, että vaihtoehtoja ei enää olisi. Francis Fukuyama ehti jo sanoa tätä historian lopuksi. 

Ja siltä se helposti näyttää vieläkin. On helpompaa kuvitella maailmanloppu kuin kapitalismin loppu, sanoi Slavoj Žižek.

Mutta tämä järjestelmä toimi vain niin kauan kuin kasvu oli mahdollista. Elämme kuitenkin fyysisessä maailmassa, rajallisella planeetalla. Kun luonnonvarat hupenevat, kasvu hiipuu, ja kilpailu luonnonvaroista kiihtyy.

Kiina asetti hiljattain aseteollisuudelle tärkeitä mineraaleja vientikieltoon. Tämä kertoo kahdesta asiasta. Nämä mineraalit ovat käymässä vähiin ja niitä tullaan tarvitsemaan kohta.

Ukrainassa on huomattavia hiili- ja kaasuvarantoja sekä mineraaleja, joista Trump oli hyvin kiinnostunut vastineena aseavusta. 

Venezuelassa on maailman suurimmat tunnetut öljyvarat. 

Grönlannissa on harvinaisia maametalleja.

En siis väitä, että kaikissa näissä olisi kyse pelkästään luonnonvaroista. Mutta ne ovat yhteinen tekijä näissä kaikissa.

Tämä peli tulee pelkästään raaistumaan ja kovenemaan niin kauan kuin järjestelmä vaatii jatkuvaa kasvua ja kansainvälisessä politiikassa toimitaan vahvemman oikeudella.

Nyt olisi aika kuvitella loppu kapitalismille ja toimiva vaihtoehto sen tilalle. Kohta on liian myöhäistä.

Kaikuja Kaikkeudesta #6: Kari Angeria, tekoäly ja elämän tarkoitus

Tekoäly ja elämän  tarkoitus

Vieraana tällä kertaa tekoäly-yrittäjä ja filosofi Kari Angeria.

Kari kirjoitti yhdessä Risto Linturin kanssa kirjan Tekoäly ja elämän tarkoitus – tarinoita ihmisyyden rajalta, joka julkaistiin viime syksynä.

”Meilä on paleoliittlset aivot, keskiaikaiset instituutiot ja jumalankaltainen teknologia.” –Tristan Harris

Tekoäly tulee muuttamaan yhteiskuntaa tavoilla joita emme mitenkään pysty ennakoimaan. Puhumme tapahtumassa olevan murroksen sekä yhteiskunnallisista, sosiaalisista että henkilökohtaisista ulottuvuuksista. Käsittelemme tekoälyn kehitystä ohjaavia rakenteita ja niiden aiheuttamia ongelmia, talousjärjestelmän tulevaisuutta ja ekokriisiä, vallan ja varallisuuden jakautumista tulevaisuudessa, sekä demokratian tulevaisuutta. 

Millaisia suhteita muodostamme tekoälyn kanssa? 

Mitä on viisaus ja miten se eroaa älykkyydestä? 

Mikä tekee elämästä merkityksellistä? Mistä hyvä elämä muodostuu? Mikä on kuoleman merkitys? Voiko elämä pilveen ladattuna tietoisuutena olla merkityksellistä?

Linkkejä: 

https://kariangeria.com