Avainsana: pyhyys

Kaikuja Kaikkeudesta #6: Kari Angeria, tekoäly ja elämän tarkoitus

Tekoäly ja elämän  tarkoitus

Vieraana tällä kertaa tekoäly-yrittäjä ja filosofi Kari Angeria.

Kari kirjoitti yhdessä Risto Linturin kanssa kirjan Tekoäly ja elämän tarkoitus – tarinoita ihmisyyden rajalta, joka julkaistiin viime syksynä.

”Meilä on paleoliittlset aivot, keskiaikaiset instituutiot ja jumalankaltainen teknologia.” –Tristan Harris

Tekoäly tulee muuttamaan yhteiskuntaa tavoilla joita emme mitenkään pysty ennakoimaan. Puhumme tapahtumassa olevan murroksen sekä yhteiskunnallisista, sosiaalisista että henkilökohtaisista ulottuvuuksista. Käsittelemme tekoälyn kehitystä ohjaavia rakenteita ja niiden aiheuttamia ongelmia, talousjärjestelmän tulevaisuutta ja ekokriisiä, vallan ja varallisuuden jakautumista tulevaisuudessa, sekä demokratian tulevaisuutta. 

Millaisia suhteita muodostamme tekoälyn kanssa? 

Mitä on viisaus ja miten se eroaa älykkyydestä? 

Mikä tekee elämästä merkityksellistä? Mistä hyvä elämä muodostuu? Mikä on kuoleman merkitys? Voiko elämä pilveen ladattuna tietoisuutena olla merkityksellistä?

Linkkejä: 

https://kariangeria.com

Karhu ja Siili

Kaikuja Kaikkeudesta #1. Wille Huuskonen, luterilainen teologia, meditaatio, buddhalaisuus, advaita-vedanta

Luterilaiset narratiivit vaikuttavat läpitunkevasti koko yhteiskunnan kollektiiviseen psyykeeseen. Missä kaikkialla tämä näkyy ja millä tavoilla? Lisäksi puhumme itsen luonteesta, meditaatiosta ja sen vaikutuksista, buddhalaisuuden ja advaita-vedantan suhteesta ja eroista, Jumalasta, pyhyydestä. Nämä ovat kaikki todella laajoja aiheita joista kaikista raapaisimme vain pintaa, ja tulemme varmasti palaamaan näiden teemojen äärelle vielä uudemman kerran

Mikä on uskon merkitys? Miten voit olla varma omasta uskosta tai Jumalan rakkaudesta? Onko ihminen läpeensä paha? Voiko ihminen muuttaa itseään? Mikä on viisauden merkitys? Onko Luterilainen hengellisyys lähinnä väitelauseiden pyörittelyä? Millainen on ihmisen ja Jumalan suhde ja millainen se voisi olla? Missä määrin voimme valita  mihin uskomme? Onko usko itsessään työkalu, psykoteknologia, jonka avulla muokkaamme kokemuksellista todellisuuttamme, ja jonka totuudellisuudella ei oikeastaan ole edes väliä?

Mikä on tämä juttu nimeltä “minä itse”? Onko sitä oikeasti olemassa, onko se tyhjyys, onko se jotain minkä kautta Jumala kokee tätä maailmaa? Miten meditaatio muuttaa vastausta tähän kysymykseen?